Juuriltaan Unna on aito Stadin friidu, Kallion katujen kasvatti. Sieltä lienee perua Unnan leppoisa ja ennakkoluuloton asenne kaikkea uutta kohtaan: ei ole koiraa karvoihin katsominen! Nykyään hämeenlinnalaistunut nuori neiti kokee kuitenkin luonnon läheisyydessä olevansa elementissään. Parasta Unnasta on tuntikausien patikointireissut Aulangon maastossa lauman kesken, säällä kuin säällä. ”Koiranilma” lienee nimettykin juuri tällaisten karvanaamojen mukaan.

Unnan persoona on särmikäs ja monitahoinen, Niin kaksijalkaisten kuin toisten karvakuonojen kanssa Unnan ystävällisyys on hurmaavaa. Antaumuksellinen tervehtiminen, kaverillinen hengailu ja sopeutuva luonteenlaatu kuuluvat repertuaariin. Sen sijaan Kissojen kanssa ei särmiä ole hiottu! Vilahduskin kattimaisesta hännänpäästä saa aikaan kummallisen haukku- ja ulinakonserton kera hurjan takaa-ajojahdin. Unnan persoona tuntuu myös selvästi jakautuneen ulkominään ja sisäminään. Sisätiloissa Unna on itse rauhallisuus. Lauman kanssa lekottelu sohvalla rentouttavien rapsutusten lomassa on mieluista puuhaa. Unna ilmentää välillä myös suoranaista kaikkivoipuutta hakeutuessaan omapäisesti omiin oloihin, joista Unnan lisänimet ”Jäyhä Jököttäjä” ja ”Totinen Torvensoittaja” juontavat juurensa. No myönnettäköön, että Unnan saa innostettua sisälläkin varsin hurjaan haku- nujuamis- harhautus- ja kiskontaleikkiin.