Okei. Nyt ei tehdä pentuja ainakaan vuoteen. Seuraavat saavat olla Pippurin iltatähdet. Jep, jep. Keskitytään omien koirien kouluttamiseen ja käydään homeopaattisilla ja muilla koirakursseilla. Ollaan Järkeviä.

Sitten se tapahtuu. Sähköpostiin putkahtaa kuva komeasta Puhuripeikon Sarvankalvasta ja akuutti pentuhysteriakohtaus iskee. Nalla!!! Meillehän on luvattu, että saamme pennuttaa sen.   Nopea hysteerinen soitto - pakko saada pentuja, pakko pakko saada pentuja! - veljelle töihin ja kaikki on sovittu. Jippii
pentuja!!!

Uros löytyy läheltä puhuripeikon dominoteoriamallia käyttäen: Pippuri hoiteli saman talouden ihanan Mustiksen ja komean Paten, nyt nartut saavat hoidella toisen poikaparin. Akka kävi kesällä Idjan luona ja Nalla saa käydä samassa perheessä asuvan, meidät hurmanneen Oton duunattavana.

Juoksujen ei pitäisi vielä alkaa, joten tarkkien tekoon on hyvin aikaa. Juoksut alkavat sillä sekunnilla, kun Nalla tulee meille. Olisi järkevää odotella virallista lausuntoa ja pennuttaa Nalla seuraavista juoksuista. Mutta se ei käy, koska meillä riehuu nyt jo pahanlaatuinen pentukuume- epidemia - pakko siis tyytyä eläinlääkärin arvioon. Rukoilemme Nallalta A:na tai B:nä lähteviä lonkkia. Tarkkipäivänä olemme molemmat vatsa kuralla jännityksestä. Lonkat lähtevät A-B:nä. (Myöhemmin ne tulevat B:nä takaisin)

Päivät matelevat eikä Nallalta mene häntä sivuun. Tulemme pian uudelleen hystreerisiksi, mitä jos se ei tulekkaan astumakiimaan? Kenet me sitten voimme pennuttaa?  Lopulta häntä menee sivuun. Nalla autoon ja Oton luokse - Idja viedään lenkille vierailun ajaksi - mutta kauhuksemme Nalla vain ärähtelee Otolle. Voi ei, se on pihtari, mitä me nyt teemme? Heti kun Nalla löytää syrjäisen nurkan, se pistää hännän sivuun ja eikun hommiin. Seisomme kaikki paikalleemme halvaantuneina, ettei vain pariskunta häiriintyisi ja kun ne jäävät jumiin hiivimme pitelemään niistä kiinni.

Seuraa viiden viikon piinaava jännitys ultraa odotellessa. Nallan vatsa on kuulemma pyöristynyt, mutta se lopettaa syömisen. Kaikkea koetetaan tarjota: pari kertaa se suostuu syömään raakaa paistijauhelihaa, mutta lopulta kieltäytyy siitäkin. Nallalla on erityisen tarkka ja herkkä hajuaisti,voisiko sillä olla raskauspahoinvointia? Haemme Nallan meille ja laumamentaliteetti iskee siihen. Kaikki mikä tarjotaan täytyy syödä, etteivät vain muut saa.

Viiden viikon tultua täyteen viemme pinkeämasuisen pingpongpallo Nallan ultraan ja sieltä kurkistelee viisi pentua!