|
| |
 |
Reppulin Morwen
2.7.1997-27.6.2011
Muska KoiraNetissä >>>
|
| |
Muskan voimat hiipuivat vähitellen, oli aika luopua.
Suurella rakkaudella humppamummoa muistaen,
-Puhurit
Sammuu
Talossamme lamput sammuu
Autioituneita huoneet
Ovat yksi kerrallaan
Sängyn laitamilla hiljaa nuokkuu
Kaksi uupunutta
Onnellisia vain unissaan
Mä annan sut pois
Mä päästän sut pois
Vaikka sattuu
Sä annat mut pois
Sä päästät mut pois
Kaikkeen tottuu
Hymyillään vaan
Ei oo muutakaan enää antaa
Luovutaan toisistamme hiljaa
Liikaa
Luulin meistä aina liikaa
Lupasin, mä korjaan kaiken
Yhä vain uudestaan
Liukuu sun ote käsistäni
Vaihtuu viikot huomaamatta
Äänet kuuluu koko ajan hiljempaa
© Laura Närhi |

|
|
| |
|
| |
 |

Samana päivänä
kun Umin leikkauksen vaatima toipumisaika päättyi, puhelin pirisi. Linjan toisessa
päässä oli Reppulin Mirja, joka kertoili meille vetoavasti edellisen omistajan
pitovaikeuksien vuoksi kodittomaksi jäävästä, Umin ikäisestä koiraneitokaisesta.
Kuinkas ollakaan, muutamaa tuntia myöhemmin kyseinen eläin, seitsenkuinen Muska,
astui meidän elämäämme.
Itsevarmaan egoisti Umiin verrattuna oli blondi
ihka uusi tuttavuus: neuroottinen ikiliikkuja. Koira, josta korvantupsut ja hännänhuippu
vilahtivat yhtä aikaa. Meidän hoivallamme ja Umin turvalla Muska laskeutui alas
seiniltä ja kiepsahti sohvalle. Sieltä mukavuudenhaluisen tytön usein löytääkin:
kantapaikka sohvalla, vakiosoite isännän kainalossa.
|
|
| |

Mikään
ei ole niin sydäntä liikuttavaa kuin Muskan järkkymätön uskollisuus: suurin kostein
silmin blondi tuijottaa herkeämättä, sirittelee kaihoisasti ja pyrkii aina vain
lähemmäs - ruokaa.
Optimisti Muska ylläpitää lannistumatonta toivoa viimeiseen
suupalaan saakka ja poistuu murtuneena huokaisten paikalta, kun toivo julmasti
pureskellaan ja lopulta nielaistaan.
Ahneuden ja sohvatyynyilyn vastapainoksi
Muska harrastaa innokkaasti tanssimista.
Asuessamme vielä Tuusulassa,
oli koiria jatkuvasti komennettava pitämään pienempää kuonoa naapurisovun säilymiseksi.
Varsinkin puheliasta blondia jatkuva määräily haittasi. Nyt täällä Öllölässä,
runon ja rajan laulumailla, Muska on puhjennut kukkaan iloäänisenä humppamummona.
Karjalaisen ilon pureman saanut Muska tanssii ruokakupilleen, ihmisilleen
ja itselleen. Kauniina kesäpäivänä Muskanen ottaa uudella, suurella pihallaan
rivakoita tanssiaskelia ja hyörii onnellisena ympäriämpäri innokkaasti lörpötellen. |
 |
|
| |

|

|

Umi
ja Muska ovat erottomaton pari. Yhdessä muorit tähystelevät vaaran yllä leijuvia
pilviä, bongaavat lintuja ja suukottelevat ennen nukkumaanmenoa. Äitinä Muskamamma
on tiukka ja hellä. Akan potiessa nuoren koiran kiukkutautia, murkkuikää, puuttui
Muska-äiti pentunsa kasvatukseen ja alkoi jälleen helliä ja leikittää Akkaa.
Jos Pippuri ja Svea piinaavat Muskamamman Omaa Pientä liian rajusti, nousee ärtynyt
Muska vanhan koivunsa katveesta ja komentaa pontevasti kiusankappaleet kuriin.
Akan elämä maammon hoivissa hymyilee: edes intiimipaikkojen huollosta ei tarvitse
nuoren neidin huolehtia, kun siivousvimmainen Muskamamma äitii tytärtään vankkumattoman
tunnollisesti. |
| |
|
| |

Riemastuessaan
blondi tanssahtelee onnellisena mouruskellen, joutuu irvikissan riivaamaksi ja
saa ilohepuleita. Vaikka antaakin itsestään herkästi kuvan somana pikkublondina,
on Muska pintaa syvempi ilmiö: kulmat kurtussa, omiin ajatuksiinsa vajonneena,
se usein pohdiskelee mieltään askarruttavia seikkoja. Muskan muuttumista koiramaailman
Ally McBealista empaattiseksi elämästä nautiskelijaksi on ollut ilo seurata. |

|
| |
|
| |
| |
|